Kaktuspuistosta @ Eze, Côte d’Azur
Olen ihminen, joka kuormittuu, jos on liikaa hälinää koko ajan, ja erityisesti voin huonosti negatiivisessa ympäristössä. Stressi saa joskus ylivallan, ja silloin itseänikin rupeaa ärsyttämään monenmoiset asiat.
Tämän viikon Hesarista luin Marko Ahtisaaren haastattelusta, että luovuus tarvitsee tilaa ja happea syntyäkseen. Jotkut asiat pitää tietysti vain hoitaa pois alta oli sitten kyse työstä tai arjen askareista, mutta tuota happea ja tilaa minäkin olen kaivannut tällä viikolla. Tuumasta siis toimeen, ja omaa aikaa itselle saa, kun sitä ottaa:
Tällainen näkymä oli lauantaiaamuna Kaivarin rannassa ennen klo kymmentä. Tästä tepastelin Löylyyn joogaan ja saunaan. Aamujoogan teema oli maadoittuminen. Ilokseni totesin, etten ollut ainoa, joka kaipaa taukoa hälinästä ja pakoa monen asian suorittamisesta yhtä aikaa. Nyt sai vaan olla läsnä tässä hetkessä. Se teki ja tekee niin hyvää ainakin minulle.
Joogaohjaaja pyysi valitsemaan jonkun asian, mihin keskittyy. Minä valitsin itselleni sen, että muistan pitää itsestäni huolta ottamalla välillä tilaa itselle. Kun voin itse hyvin, niin se näkyy muillekin.
Pääsin vielä ex tempore purjehtimaan hyvien ystävien kanssa illalla, joten päivä oli aamusta iltaan leppoisa.
 |
| Syyskuinen auringonlasku |
Pää voi hyöriä korkealla, mutta jalat on hyvä pitää aina tukevasti maassa. Tämäkin kyltti Ezen kaktuspuistosta Ranskasta.
