Käyn kerran viikossa portugalin tunnilla Brasilian suurlähetystössä. Vaikka olisi kuinka väsynyt, niin viimeistään parituntisen oppitunnin jälkeen olo on lähes poikkeuksetta virkeä.
Brasilian suurlähetystö on mukavalla paikalla Kaivopuiston kupeessa, joten pelkästään matka sinne on inspiroivaa.
Kesällä mieli halajaa merelle purjehtimaan, mutta nyt ovat ajatukset jo kääntyneet talviharrastuksen pariin.
Minulla on ollut monta energistä opettajaa aikaisempina vuosina, eikä tämä syksy tuottanut pettymystä. Luciana on hurmaavan energinen ja hyvä opettamaan - tunneilla on kaikkea muuta kuin tylsää - on vähän niin kuin matkalla Brasiliassa kerran viikossa.
Osaan espanjaa, ja siitä on paljon hyötyä ymmärtämisessä. Portugalin ääntäminen on kuitenkin aika erilaista kuin espanjan, mutta se tekeekin opiskelusta mielenkiintoista. Toistaiseksi nasaaliäänne aiheuttaa vielä vähän hankaluuksia, mutta eiköhän se pikkuhiljaa tartu matkaan.
Olen oppinut, että Rio äännetäön ’Hiu’, ja tarde on pikemminkin ’tardzi’. Samoin sen, että Brasiliassa on joka alueella aivan omanlaisensa ruokakulttuurit, ja sen, että brasilialaiset käyttävät paljon diminutiiveja tai augmentatiiveja - bom on hyvä, mutta bomzão on tosi hyvä tai cachorro on koira, mutta cachorrinho on pikkukoira. En ole ikinä käynyt Brasiliassa, saati yleensäkään Etelä-Amerikassa, mutta ainakin tällä hetkellä nämä viikottaiset kielimatkat riittävät minulle vallan mainiosti.
Tuntuu mukavalta olla kiinnostunut jostain niin paljon, että haluaa vain oppia lisää.
Boa noite e até mais eli hyvää yötä ja seuraavaan kertaan!
