maanantai 30. joulukuuta 2019

Viel Spaß!

Berliinissä on kaikkea
Ensi vaikutelma Berliinistä päärautatieasemalla bussia odotellessa oli se, että tämähän on kuin New York - kulttuurien sekamelska. En nimittäin oikein tiennyt, mitä odottaa, kun edellisestä käynnistä oli lähes 30 vuotta. 

Joulupäivänä Mittessä

Gendarmenmarktin joulumarkkinat
Onnistuttiin löytämään kiva hotelli Mittestä aivan Gendarmenmarktin aukion läheltä. Olin lukenut, että nämä joulumarkkinat ovat kaupungin tunnelmallisimmat, ja se piti kyllä paikkansa - aukiota reunustavat myös jylhät ja upeat rakennukset, kuten Konzerthaus Berlin, Französischer Dom sekä Deutscher Dom.


Nautittiin joulupäivän kunniaksi glühweinit eli hehkuviinit, ja lavalla lauloi melkein kuin Frank Sinatra.

Mennessä joulutorille nähtiin myös vauhdikas riksaa polkeva joulupukki.

Tapanina itään päin

Trabant DDR museossa
DDR museota ei voinut jättää väliin, joten käväistiin siellä heti Tapaninpäivän aamuna. Mielenkiintoisinta oli tutustua Itä-Saksan aikaiseen kerrostaloon. Kerrostalossa ei ollut rappukäytäviä, vaan hissi meni suoraan asuntoon. Ulkona oli kolkon ja kalsean näköistä, mutta sisällä oli lämmin tunnelma. Joskus saattoi kuitenkin käydä niin, ettei huomannut astuvansa eri asuntoon huoneistojen oltua niin samannäköisiä.


Alexanderplatzin ja TV -tornin kautta päädyttiin Jannowitzbrücken metroasemalle. 

Jannowitzbrücken metroaseman liepeillä

Käveltiin vähän ankeita kujia kohti Ost Bahnhofia, jonka läheisyyteen on jätetty 1,3 km pituinen pätkä vanhaa Berliinin muuria. Muurin pätkä oli jännä ja mielenkiintoinen, mutta muuten tuolla Friedrichshainin alueella näki aika paljon lähinnä elämän varjopuolta.
 Jumalani, auta minua selviämään tästä kuolettavasta rakkaudesta by Dmitri Vrubel @Eastside Gallery
Kohti länttä

Tallusteltiin Unter den Lindeniä Brandenburgin torille. Sää oli kolea, mutta tunnelma oli jouluinen.
Joulutunnelmaa Brandenburgin portilla
U- ja S -metrot kulkivat sujuvasti kaupunginosasta toiseen
Keisari Wilhelmin muistokirkko @ Breitscheidplatz

Kaufhaus des Westens - länkkäreiden ostospaikka
Käväistiin KaDeWe -tavaratalossa lähinnä ala-aulassa, ja sujahdettiin Charlottenburgin joulumarkkinoiden läpi muutamaksi tunniksi Berliinin eläintarhaan. Isot otukset, kuten gorillat, virtahepot, kirahvit, norsut sekä sarvikuonot olivat vaikuttavia. 

Hopeaselkä napsii herkkuja ritilän takaa
Oli kiva käväistä Charlottenburgin alueella, mutta Mitten alue, jolla asusteltiin oli jollain lailla tunnelmallisempi matalimpinie taloineen ja vähempine ihmisineen. 

Herkuttelua Berliinissä

Tuore Brezel ja Apfelstrudel (omenastruudeli) olivat maineensa veroisia, ja niin lämmintä ja tuorettä brezeliä en ole Suomessa kyllä missään syönyt. Lurps!

Yhtenä iltana Tripadvisor neuvoi meitä Augustiner -ravintolaan (http://www.augustiner-braeu-berlin.de). Syötiin kinkkua, hapankaalia ja palan painikkeeksi olutta. Väkeä oli vauvasta vaariin, ja suuri osa oli saksalaisia.

Toisena iltana löysimme italialaisen ravintolahelmen nimeltä Dolcini. Tarjoilija oli alunperin italialainen, ja äänensä oli kuin Don Corleonella. Illalliseksi hän tarjoili meille suussa sulavaa rapu-ja katkarapupastaa. Suosittelen!

Dolcini @ Jägerstrasse 70
Taiteilijaelämää Berliinissä

Haus Schwarzenberg @ Rosenthaler Strasse 39
Berliinin kultainen hattu bronssikaudelta @ Neues Museum

Kultaisen hatun lisäksi käytiin katsomassa Neues Museossa Nefertitin rintakuvaa. Nefertiti tarkoittaa "kauneus on saapunut", ja veistos on muinaisen Egyptin tunnetuimpia taideteoksia. Hieno se olikin hienossa huoneessa.

East Side Gallery @ Friedrichshain
Katutaidetta näkyi mm. Haus Schwarzenbergin pihalla Mittessä, Berliinin muurin pätkässä Eastside Galleryssä tai vaikkapa Berliinin karhukaverissa Museosaaren edustalla. 

United Buddy Bears eli karhukaverit - suvaitsevaisuuden ja kansojen, kulttuurien ja uskontojen välisen ymmärtämyksen puolesta.
Viel Spaß in Berlin! Pitäkää hauskaa Berliinissä! Sieltä löytyy kaikille kaikkea.










maanantai 23. joulukuuta 2019

Juuret


Juuret pitävät puun pystyssä.

Ihminenkin tarvitsee juuria.

Minun juuriani ovat:

- kotini

- kaupunkini

- joulu

- kummitädin tekemä tähti vanhantalon ikkunoista

- poikani

- sukulaiseni

- Närsaari

- jokavuotinen piparkakkutalo

- metsä

- ystäväni

- miesystäväni

- työpaikkani

Listaa voisi jatkaa paljon pidemmälle. Ei kannata rakentaa elämää yhden juuren varaan. Joskus juuret haurastuvat tai katkeavat, mutta aina syntyy uusia, kun vaan rupeaa niitä rakentamaan.

Hyvää joulua!


sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Havaintojani eri kulttuureista




Kultakalamyyjiä Shanghain kupeessa olevassa vesikaupungissa
Olen tavannut ihmisiä vaikka mistä eri maailman kolkista, ja minun mielestäni kaikki ovat kulttuurista riippumatta aivan samanlaisia, kun puhutaan ihmisten perustarpeista ja -tunteista.

Kaikkia nukututtaa joskus
Kukaan ei halua tuntea itseään tyhmäksi.

Esimerkiksi insinöörin ei kannata ruveta kertomaan yksityiskohtaisesti teknistä toteutusta ei-insinöörille. Vaikka olisi itse ihan hirveän innostunut asiasta, se ei ehkä kiinnosta vastapuolta ollenkaan. Yleensäkin oman ammatti- tai koulutusslanginsa asettaminen taka-alalle puhuttaessa toisen alan ihmiselle on arvostettava taito sinällään. 

Toista ei pitäisi asettaa noloon asemaan, jos haluaa saavuttaa luottamuksen. Nolostuminen ja tyhmäksi itsensä tunteminen saa ihmiset hermostumaan ja liekehtimäänkin. 


Jos hymyilet, saat usein hymyn takaisin. Tämäkin on aika universaalia.

Paikallinen sitrunamehun myyjä @Vernazza, Cinque Terre

Tässä kuitenkin omia subjektiivisia havaintojani joistain kohtaamistani kulttuureista ihan muuten vaan:

Ranska


 Ranska ja ranskan kieli ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Minun korvaani ranska kuulostaa tosi kauniilta. Ranskalaiset puhuvat myös kohteliaasti, ja se tulee heiltä luonnostaan. Usein pyynnön perässä on aina s'il vous plaît, tai s'il te plaît, joka vastaa englannin sanaa please. Juuri tämä luonnollisesti kohtelias puhetapa on minusta tosi mukavaa. 

Minun kohtaamani ranskalaiset elävät asioita ja elämää tunteella. Huutomerkkejä ei säästellä - ei puheessa eikä kirjoitetussa kielessä. 

Pidän omanarvontunteesta, joka ranskalaisista huokuu. 

Ranska maana tuo mieleeni leipäkaupat, laventelin tuoksun sekä elämän sorinan katukahviloissa ja bistroissa. 


Espanja

Calle de Alcalá, Madrid
Opiskeluaikainen kesätyö Madridissa vaikutti minuun niin, että ihastuin tähän maahan. Koulussa opiskeltu espanja muuttui puheeksi noina 2 kk Madridissa. 

Minun tapaamani espanjalaiset ovat elämäniloisia, rentoja ja osaavat pitää hauskaa.


Espanjalaiset arvostavat myös, jos edes vähän yrittää puhua heidän kieltään.

Espanjalaiset syövät myöhään. Ei ole poikkeuksellista, että ravintolasta varataan pöytä klo 22.30. Kesän helteillä on tietysti ollut vaikutuksensa siihen, että syöminen on ajoittunut myöhempään ajankohtaan kuin Suomessa. 

Japani

Vaikka Japani on aika konservatiivinen maa Suomeen verrattuna, niin jotain samankaltaisuutta koen tämän kulttuurin kanssa. On ihan ok olla hiljaa, eikä se häiritse ketään.Tietynlainen toisen tilan kunnioittaminen on myös minusta hienoa.

Sushi on niin hyvää. Tämä kuva on Suomesta, mutta astiat ovat Japanin tuliaisia.

USA

New York 
Joskus amerikkalaisten kanssa mietin, että miten kaikki voi olla niin mahtavaa ja upeaa koko ajan - ylisanoja ei säästellä. Suomalaiselle ei ole ehkä luontevaa käyttää huikeita sanoja koko ajan, mutta toisaalta arvostan kyllä monen amerikkalaisen kykyä ilmaista itseään. Heidän esiintymistaitonsa ovat usein ylivertaisia muihin verrattuna.  

Venäjä

Pietarissa käytyäni olen kokenut, että ihmiset ovat todella vieraanvaraisia. Työn kautta olen myös tavannut hyvin paljon venäläisiä, ja koen jotain positiivista vahvuutta erityisesti venäläisissä naisissa.  Lieneekö tässä jotain tuttua itselle.

Fabergén museo @ Pietari

Tässä vain muutamia havaintojani lyhyesti. Paljon olen kulttuureita nähnyt, mutta paljon on vielä näkemättä ja kokematta.