lauantai 17. huhtikuuta 2021

Ei kannata hötkyillä



Ei kannata hötkyillä, ja haudassa on hiljaista, jos naapurit valittavat elämään kuuluvista äänistä. 

Nämä jäivät aika hyvinä oivalluksina mielen sopukoihin keittiöremontin mausteina. 

Huhtikuun yhdeksäntenä kaikki alkoi. Kuljetukset eivät menneet ihan kuin Strömsössä, mutta lopulta saatiin miesystävän kanssa kaikki tavarat kuljetettua omilla autoilla olohuoneeseen pojalle koottavaksi.


 Kuinkahan monta tuntia poika on aikoinaan koonnut olohuoneen lattialla legoja, joten kaappien kokoaminen meni samalla rutiinilla.


Päivät tehtiin töitä tai koulutöitä oven takana, ja remontissa luotettiin ammattilaisiin. Totesin jälleen kerran, että olen itse parempi kielillä puhumisessa kuin asennushommissa. Minulla ei meinaa millään kärsivällisyys riittää ruuveihin. Huomaan myös, että kun ihmiset tulevat eri maailmoista, niin kommunikointi on välillä mielenkiintoista, haasteellistakin, ja asioiden hahmottaminen on hyvin erilaista. Hyvä, kun meitä on moneen lähtöön, ja yhteistyöllä saadaan maailmaa paremmaksi. On mahtava työvoitto, kun lopulta ymmärretän toisiamme ja päästään samaan suuntaan eteenpäin.


Antero teki todella hyvää työtä ja huolellisesti, joten luottavaisin mielin kökittiin omissa huoneissamme remontin aikana. Antero on ihan hirveän hyväntuulinen ja elämän viisas ihminen. Kiitos iloisista ja lämminhenkisistä hetkistä keittiöremontin lomassa. 


Viikon päästä remontin alusta näytti tältä. Oikeasti kaapit ovat valkoiset, mutta oli kiva ihailla hetki sinisillä kalvoilla varustettuja ovia.

Tämä oli ensimmäinen iso remonttini. Aiemmin olen halunnut mieluummin matkustella kuin sisustaa, mutta koronavuosi sai minut tekemään päätöksen keittiöremontin tekemisestä. Enpä ollut tajunnut, kuinka hirveän monta yksityiskohtaa pitää päättää ja ottaa huomioon, mutta on ollut suorastaan piristävää, kun on ollut jotain muuta ihmettelemistä kuin korona.



Remppaviikon iltoina katsoin Netflixin Call my Agent-sarjasta aika monta jaksoa. Ranskan kielen kuuleminen on musiikkia korvilleni, ja samalla pääsi vähän remonttipölyä pakoon Pariisiin.

Lenkkipoluilla näin myös kevään ensimmäisen sinivuokon, nokkosperhosen, valkovuokon, mustakurkku-uikun, nokikanan ja telkän. 



Jos jotain remontista oppisin, niin tekisin vielä tarkemmat piirustukset, josta näkee selkeästi kaappien sisällön. Uudet seinälaatat ja hana tekevät myös ihmeitä. 

Matkalla sattuu aina jotain odottamatonta, kuten se, että Ikea vaihtoi kuljetuspalvelua juuri nyt, ja minun toimitus hävisi, mutta siitäkin selvittiin.

  Tärkeimpinä juttuina minulle jäi mieleen mahtavien kotijoukkojen lisäksi suunnittelupalvelun todella avulias Nita ja elämäniloinen Antero -asentaja. Ja tietysti upouusi keittiö.

Kohta kokataan!






 





















 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti