Auringon säde osui silmään, ja Minna nosti luomea hieman ylöspäin. Se valahti kuitenkin pian takaisin. Minna käänsi kylkeä, ja sängyn jouset nirskuivat samalla.
Juhannusaatto. Minna oli kutsunut vanhoja koulukavereita Helsingistä viettämään kesäyön juhlaa Kuhmoisiin uuteen kotiinsa. Vieraat saapuisivat kolmen hujakoilla, joten vielä saattoi loikoilla rauhassa. Pariskunnista kaksi olivat edelleen naimisissa. Merja ja Lari olivat hankkineet koiran nuorten lennettyä jo pesästä. Kata ja Micke taas olivat ostaneet kesämökin Hangosta. Ihmisillä piti olla jotain uutta, kun lapset eivät enää tarvinneet niin paljon vanhempiansa. Simppa sanoi tuovansa uuden naisystävänsä mukanaan. Juhannus oli aina vietetty samalla kaveriporukalla, joten siitä haluttiin pitää kiinni, vaikka erot ja uudet kuviot aina vähän aiheuttivat hämminkiä itse kussakin.
Minna oli tavannut juhannusviikolla Pihlajakosken kaupalla paikallisen kalastajan, ja oli tilannut tältä kalat juhannuspöytään. Treffit oli sovittu kymmeneksi juhannusaattona.
Kaupalle oli kuutisen kilometriä, ja Minna oli päättänyt hoitaa kalojen haun pyörällä. Vintin vanhus oli antanut vanhan Oiva -pyöränsä Minnalle talokauppojen kylkiäisenä. Siinä oli isot harmaat pyörät, musta tanko ja leveä satula jousineen. Pakkarilla oli pumppu, ja valoa kesäiltoihin toi dynamo.
Kello oli yhdeksän, joten Minna ponnahti narisevasta sängystä ylös, hörppäsi mukillisen Parisienne -kahvia ja lähti matkaan. Yöllä oli satanut, joten kesän tuoksu oli huumaava. Tie kaupalle on mutkikas ja mäkinen, joten reisilihaksille oli käyttöä. Puolivälissä matkaa Lammasniementietä jolkotti hirvi, ja se loikki aivan Minnan edestä Närväntien toiselle puolelle. Oksat rytisivät ja puut heiluivat, kun hirvas rymisti pusikon läpi kohti syvempää metsää. Oiva ei otusta pelännyt, vaan pyöritti pyöriänsä tottuneesti hiekkatietä pitkin. Tiessä oli välillä aikamoisia kiharoita, mutta satulan jouset pehmensivät niitä.
Kalastaja jo odotteli Minnaa, kun tämä hiljensi vauhdin ja pysäköi suoraan kaupan edessä olevan puisen karhuveistoksen eteen.
–Jaahas, sitä sitten tultiin pyörällä. Mä oon muuten Urpo, jollen ole aiemmin maininnut.
–Selvä juttu, mä olen Minna. Mitä nämä kalat maksaa?
–Parilla kympillä saat, ollos hyvä, vastasi Urpo.
–Okei, voinko maksaa Mobile Pay:llä?, kysyi Minna.
–Anteeksi millä? Ei mulla mitään mopile peitä ole, käteinen kelpais, totesi Urpo.
Minna kaivoi taskustaan rytistyneen kaksikymppisen setelin, ja ojensi sen miehelle.
–Kiitos, ja oikein hyvää juhannusta teitille. Siinä on kymmenen siikaa, ja laitoin yhden lahnan kaupan päällisiksi. Lahnaa ihan turhaan haukutaan. Kyllä minä sanon, että se on enemmän kokkaustaidoista kuin kalasta kiinni, tokaisi Urpo.
Minna heitti kalat mukanaan tuomaansa kylmäkassiin, ja lähti kotimatkalle. Käki kukkui metsässä, kun Minna kaarsi hikisenä kotipihaan kalat pyörän sarvessa keikkuen.
Minna oli päättänyt savustaa siiat savustuspöntössä heti tuoreeltaan. Lahnan hän heitti kylmälaukussa hetkeksi auton takakonttiin odottamaan. Auton avaimet hän laittoi kylmälaukun päälle.
Sillä aikaa, kun Minna oli hakenut savustuspöntön liiteristä, vanha mies oli laskeutunut vintistä pihalle.
–Kuule, minä laitoin sun autos takaluukun kiinni, kun se oli jäänyt sepposen selälleen.
–Ei hemmetti, siellä on lahna!
–Lahna?
–Kyllä! Sain lahnan Urpolta. Onneksi ovet eivät menneet lukkoon, kun avaimetkin ovat siellä sisällä. Enää tarttis keksiä, mitä sillä lahnalla tekisi. Olisko sinulla sopivaa reseptiä lahnalle?
–Eihän minulla, mutta muorilla olisi ollut. Hän oli niin hyvä laittamaan murkinaa. Siellä sinun huoneessas on kyllä tallessa sellainen mappi, josta saattaisi löytyä kaikenlaisia reseptejä. Siinä mapissa lukee isolla TÄRKEÄÄ. Muorille ruoan laitto oli elämän tärkeimpiä asioita. Herkuilla hän välitti rakkauttansa kaikille.
–Kiitos. Vilkaisen mappiin, kunhan saan nämä siiat pönttöön savustumaan.
Hetken päästä Minna lähti lahna kainalossa sisälle. Mapista löytyi käsin kirjoitettuja reseptejä a:sta ö:hön. Välissä oli myös paljon päiväkirjamerkintöjä. L:n kohdalta löytyi kuin löytyikin muutama lahnaresepti. Minna valitsi grillatun lahnan
Kello kävi, ja ystävät saapuivat.
–Hyvää juhannusta ja tervetuloa, toivotti Minna iloisena noki poskellansa.
