Nice - Baie des Anges (Enkeltenlahti)
Nizzan kaupunkiin olen päässyt matkustamaan monta kertaa, ja tänä kesänä halusimme teini-ikäisen poikani kanssa mennä johonkin tuttuun ja turvalliseen paikkaan. Minulle tämä oli 6. kerta tässä kaupungissa ja pojalleni 3. Tänne on hyvä tulla aina uudestaan.
Tiedän, että äiti-poika -matkoja ei tule enää kovin montaa, joten nämä yhteiset matkat tuntuvat koko ajan arvokkaammilta ja arvokkaammilta. Tällaisilla matkoilla kokee pieniä ja isoja yhteisiä hetkiä, mitä kotona ei pysty kokemaan. Nahistelultakaan ei voi välttyä, mutta sekin kuuluu jutun juoneen. Aina niistä on puhumalla selvitty. Se hetki, kun poika vielä latoo kuumia kiviä lötköttävän äidin päälle on vaan niin sellainen, että sillä jaksaa monet monet nahistelut.
Aiemmilta matkoilta olen oppinut, että parasta on, että itse käyn lenkillä tai kävelyllä aamuisin, ja teemne yhteisiä juttuja lounaasta lähtien. Mikä olisikaan parempaa kuin aamulenkki Promenade des Anglaisilla, ja Spotifyssä soi ranskalainen musiikki. Aivan mahtava aloitus päivälle 😊
Iltapäivästä kipusimme pojan kanssa Chateaulle. Olipahan upeat näkymät juuri ennen ukkosen puhkeamista.
Kerkesimme juuri ja juuri alas, kunnes taivas repesi ja linnut lensivät tai pikemminkin heittelehtivät holtittomasti. Palmut huojuivat myös hienosti tuulen pyörteessä.
C’est la vie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti