tiistai 23. huhtikuuta 2019

Rakkautta vain kiirastorstaina

Suomenlinna

Suomenlinnan paksu mehiläinen

Tämä paksu mehiläinen oli niin mainiota seurattavaa istuessani kahvilla Suomenlinnan uudessa kahvila Silossa, että ei voinut kuin hymyillä. Taustalla hyppelehti sinitiainen, ja etäämmällä ”lokkimiehet” yrittivät tehdä vaikutusta ”lokkinaiseen” -  vähän huonolla menestyksellä tosin. 

Suomenlinnan etelärannalla joutsenpariskunta ja haahkat nautiskelivat myös kevään aurinkoisesta päivästä.

Kyhmyjoutsenpariskunta

Olin aamupäivän liikkeellä, joten sain olla lähes yksin omassa rauhassani. Muutama muu – lähinnä turisti – oli paikalla vain.

Suomenlinnan eteläkärjestä

Ennen mantereelle palaamistani kävin vielä katsomassa Markku Tantun näyttelyn ihan lauttalaiturin kupeessa. Koska olin silloin ainoa ihminen näyttelyssä, sain teoksista henkilökohtaisen selostuksen. Jokainenhan näkee taulut juuri niin kuin haluaa, ja minä koin allaolevan taulun niin, että maiseman sumu kuvaa elämää, ja tuo kaarnalaiva kuvaa pientä ihmistä, joka ajelehtii keskellä elämää kuitenkin aika onnellisena. Taiteilijan mielessä ei ollut kuitenkaan ollut mitään niin syvällistä, vaan tämä taulu vain syntyi sen kummempia miettimättä.

Ehkä joskus olisi hyvä olla liikaa analysoimatta - katsoo ja kuuntelee vain - tämä tuli minulle vielä näyttelyn jälkeen mieleen kiitos Markku Tantun.

Kaarnalaiva Suomenlinnassa
Kaivopuisto

Päästyäni kauppatorille ajelin Kaivopuistoon. Odotellessani miesystävääni tepastelin vähän ympäriinsä, kunnes huomasin, että vähän matkan päässä minua kohden kävelivät vieretysten Martti ja Eeva Ahtisaari.

Olen viime vuosina miettinyt paljon, mitä asioita arvostan, ja yksi niistä on Martti Ahtisaaren tekemä rauhantyö. Arvostan suuresti hänen kykyänsä toimia sovittelijana. Olin sen takia ihan hirveän otettu kohtaamisestani heidän kanssaan. Se jää minulle ikuisesti mieleen, ja erityisesti Ahtisaaren sanomana se, että maailmassa on todella paljon ihmisiä, jotka pystyvät tekemään hyvää - jokaisella on siihen mahdollisuus. ❤️

Soutuveneellä Kaivopuiston edustalla








tiistai 9. huhtikuuta 2019

Se você pudesse ser outra pessoa por um tempo, quem você seria?

 Jos voisit olla joku toinen henkilö hetken aikaa, kuka olisit tai mitä tekisit? Olipas mielenkiintoinen läksy portugalin tunniltani. Minä  en itseäni vaihtaisi pois missään nimessä, mutta olisin toimittajana muutaman kuukauden Euroopan eri maissa, kuten Ranskassa, Espanjassa tai Portugalissa, ja ehkäpä myös Brasiliassa nyt kun olen päässyt brasilialaisen kulttuurin makuun portugalia opiskellessani. 

Tekisin juttuja aivan tavallisista ihmisitä, jutustelisin paikallisen leipäkauppiaan kanssa, kävisin tutustumassa paikallisessa koulussa ja juttelisin opettajan ja oppilaiden kanssa siitä, millaista on käydä koulua Portugalin maaseudulla. Menisin paikallisille hedelmämarkkinoille, ja vetäisin ihmisiä hihasta ja kysyisin, mitä heille kuuluu. Sitä minä tekisin muutaman kuukauden, jos saisin valita tekeväni ihan mitä vain hetken aikaa.

E a mesma coisa, mais o menos, em português:


Gostaria de ser uma jornalista por alguns meses para saber se gosto de este trabalho. Quando tinha 16-18 anos o trabalho de jornalista foi meu trabalho de sonho. Agora mesmo posso imaginar eu fazendo entrevistas de pessoas diferentes e interessantes nos países como França, Espanha, Portugal e porque não Brasil. Gostaria de conhecer e fazer entrevistas das pessoas habituals e não tanto da gente conhecida já. Um bate-papo com um padeiro local, uma entrevista de um professor, debate com a gente no mercado de vegetais o algo assim.



Pode ser que este trabalho não seja melhor do que faço agora, mais è algo que penso de vez em quando e penso que eu seria uma boa jornalista J.