Ei kannata hötkyillä

Ei kannata hötkyillä, ja haudassa on hiljaista, jos naapurit valittavat elämään kuuluvista äänistä. 

Nämä jäivät aika hyvinä oivalluksina mielen sopukoihin keittiöremontin mausteina. 

Huhtikuun yhdeksäntenä kaikki alkoi. Kuljetukset eivät menneet ihan kuin Strömsössä, mutta lopulta saatiin miesystävän kanssa kaikki tavarat kuljetettua omilla autoilla olohuoneeseen pojalle koottavaksi.

 Kuinkahan monta tuntia poika on aikoinaan koonnut olohuoneen lattialla legoja, joten kaappien kokoaminen meni samalla rutiinilla.

Päivät tehtiin töitä tai koulutöitä oven takana, ja remontissa luotettiin ammattilaisiin. Totesin jälleen kerran, että olen itse parempi kielillä puhumisessa kuin asennushommissa. Minulla ei meinaa millään kärsivällisyys riittää ruuveihin. Huomaan myös, että kun ihmiset tulevat eri maailmoista, niin kommunikointi on välillä mielenkiintoista, haasteellistakin, ja asioiden hahmottaminen on hyvin erilaista. Hyvä, kun meitä on moneen lähtöön, ja yhteistyöllä saadaan maailmaa paremmaksi. On mahtava työvoitto, kun lopulta ymmärretän toisiamme ja päästään samaan suuntaan eteenpäin.

Antero teki todella hyvää työtä ja huolellisesti, joten luottavaisin mielin kökittiin omissa huoneissamme remontin aikana. Antero on ihan hirveän hyväntuulinen ja elämän viisas ihminen. Kiitos iloisista ja lämminhenkisistä hetkistä keittiöremontin lomassa. 

Viikon päästä remontin alusta näytti tältä. Oikeasti kaapit ovat valkoiset, mutta oli kiva ihailla hetki sinisillä kalvoilla varustettuja ovia.

Tämä oli ensimmäinen iso remonttini. Aiemmin olen halunnut mieluummin matkustella kuin sisustaa, mutta koronavuosi sai minut tekemään päätöksen keittiöremontin tekemisestä. Enpä ollut tajunnut, kuinka hirveän monta yksityiskohtaa pitää päättää ja ottaa huomioon, mutta on ollut suorastaan piristävää, kun on ollut jotain muuta ihmettelemistä kuin korona.

Remppaviikon iltoina katsoin Netflixin Call my Agent-sarjasta aika monta jaksoa. Ranskan kielen kuuleminen on musiikkia korvilleni, ja samalla pääsi vähän remonttipölyä pakoon Pariisiin.

Lenkkipoluilla näin myös kevään ensimmäisen sinivuokon, nokkosperhosen, valkovuokon, mustakurkku-uikun, nokikanan ja telkän. 

Jos jotain remontista oppisin, niin tekisin vielä tarkemmat piirustukset, josta näkee selkeästi kaappien sisällön. Uudet seinälaatat ja hana tekevät myös ihmeitä. 

Matkalla sattuu aina jotain odottamatonta, kuten se, että Ikea vaihtoi kuljetuspalvelua juuri nyt, ja minun toimitus hävisi, mutta siitäkin selvittiin.

  Tärkeimpinä juttuina minulle jäi mieleen mahtavien kotijoukkojen lisäksi suunnittelupalvelun todella avulias Nita ja elämäniloinen Antero -asentaja. Ja tietysti upouusi keittiö.

Kohta kokataan!

 

 

Bodomin lenkki

 Teki mieli lähteä pyöräilemään, ja Bodomin kiertäminen tuntui sopivalta kierrokselta. 

*

Poljin Sepänkylän kautta Kauniaisten keskustaan, ja siitä Kauniaisten uimahallin ohitse. Käytiin joskus pienenä Kauniaisten uimahallissa uimassa kerran viikossa aina iltaisin. Parasta uintimatkassa oli se, kun uintivuoron jälkeen pystyi katselemaan kaiteen takaa pohjaa nuolevia  mustia sukeltajia.

*

 Takaisin kuitenkin tähän päivään ja Kasavuoren koulun ohi kohti Jorvia. Olin pukeutunut aika lämpimästi, joten Jorvin kohdalla piti jo pysähtyä hieman keventämään vaatetusta. Huomasin myös ohi kiitävistä kanssapyöräilijöistä, että oma pukeutumiseni on "so last season", mutta juurikin pääsiäisen Hesarista muistui mieleen Aki Hintsan kommentti, että "jos vilkuilet, miten muut tekevät, se kuluttaa automaattisesti energiaa, ja on pois omasta potentiaalista", joten eikun lahkeet ja hihat lepattaen eteenpäin.

*

Bembölen kahvituvan lähettyvillä näin ensimmäisen leskenlehden tänä vuonna:

*

Oittaalla hiihteli vielä ihmisiä - lumi oli sulanut muutoin, mutta latujen kohdalla vielä pystyi sivakoimaan. Bodom oli vielä jään peitossa, mutta tuskin kauan enää. 

*

Pirttimäen kohdalla mietin munkkia, mutta en malttanut mennä katsomaan, olisiko kahvilasta saanut mukaansa sellaisen. Sen sijaan jatkoin matkaa kohti Kaisankotia, jossa on vietetty monia juhlia - mm. lapsuudenystävän nelikymppiset sekä mamman ja vaarin useita juhlia. Viereinen automuseo ei taida olla enää toiminnassa. 

Bodomintien ja Snettasintien risteyksessä

*

Bodomintiellä minut ohitti aika monta kilpapyöräilijää, mutta minä poljin omia polkujani maisemia katsoen. Tämä hevonen oli niin tien vieressä, että minun oli pakko käydä tervehtimässä. Juttelinkin hetken, ja hieman hän korviansa heilutti. 

* 

Bodominjärven itäpuoli oli hienon näköistä, ja kurjet huutelivat järjeltä. Bodomin kartano ja sen ympäristö on alunperin toiminut karjatilana. Ennen Master Golfia kartanon viimeisin omistaja Gunnar Heimbürger päätti perustaa maillensa golfkentän muiden iloksi.* Toistaiseksi en ole tuohon lajiin intoutunut, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

*

Olin napannut vähän eväitä kotoa, ja näiden isojen Träskändan puiston puiden alla oli hyvä evästellä. 

Maailma muuttuu, mutta nämä puut pysyvät paikoillaan. 

Silloin kun olin kesätöissä Rossi -tarhoilla mansikkamaalla, työmatka kulki aina Träskändan puiston läpi. Oli aika kiva työmatka varsinkin kesäaamuisin.

*

Träskändan kartano perustettiin 1700 -luvulla. Kartanon tunnetuin omistaja Aurora Demidov (myöh. Karamzin) osti Träskändan vuonna 1840 leskeksi jäätyään. Hän oli viettänyt siellä suuren osan lapsuudestaan. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II vieraili kartanolla 1863. Keisarin vierailun aikana paikalle istutettiin keisarin tammena tunnettu tammi. Keisarin vierailua varten Träskändaan rakennettiin myös kuusikulmainen käymälärakennus. **

* 

Koska mamma ja vaari asuvat lähistöllä, päätin ajaa kotiin sitä kautta. Söimme pääsiäisen kunniaksi pashaa. Tein myös itse toisen kerran elämässäni pashaa isoisäni reseptin mukaan. Alkuperäisessä reseptissä on 2 kg rahkaa, joten pikkuisen pienensin taikinaa, kun meitä syöjiä ei tänä pääsiäisenä ollut niin montaa. 

Papan reseptissä olisi oikeaa kunnon rakeista rahkaa, mutta sitä ei toistaiseksi saa laktoosittomana, joten tein tavallisesta rahkasta, ja hyvää tuli näinkin. Mantelirouhe ja sukaatit tuovat makua ja rouheutta rusinoiden lisäksi.

*

Kotiin viemisiksi sain mammalta muflonia ja vaarilta kirjan. Juurikin olen miettinyt, että miten paljon kaikkialla on koko ajan väärinymmärryksiä. Pitäisi yrittää asettua toisen asemaan, ja sitä kautta ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa. Taitaa olla elämän mittainen oppi tämä, mutta pääasia, että yritetään. 

*

Pöytä on katettu muflonilla, joten nyt syömään :)

Hyvää pääsiäistä 2021!

Pashamuotti isoisän lapsuuden kodista

 

*bodominkartano.fi

** traskandankartano.fi