sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

My little book




#timetotravel #timetoexplore #littlethingsbecomebigideas #youseetheworldhowyouseeyourself #loveisallaround #loveisinyou #powerofnow #bekind #smilegoesaround #breathe #listen #laugh #dontjudgepeoplebeforeyouhavelistenedtothem #theytalktoyouifyoulisten  #morefacetofacecommunication





Leppoisaa, lempeää, letkeää ja lystikästä lomailua!

torstai 23. toukokuuta 2019

Kuunteleminen

Ukkosmyrsky



Onko kaikki lopulta kiinni kuuntelemisesta?



Auttaisiko ukkosmyrskyn uhatessa, jos jokainen yrittäisi laskea aina kymmeneen ennen kuin sanoo tai tekee mitään? Edes viiteen? Puhaltaisi yhden voikukan välissä? Miettisi ja kuuntelisi hetken, mitä toinen yrittää kommunikoida?



Ristiriitoja syntyy koko ajan joka puolella, kaikenlaisissa yhteyksissä, koska jokainen katsoo helposti asioita vain omasta näkökulmastaan, ja toimii niin kuin on parasta. Parasta kenen kannalta? Monesti se paras ei kuitenkaan toisen osapuolen mielestä ole  ollenkaan hyvä(ä), jos se on toisen sanelemaa.


Mitä, jos ihmiset kuuntelisivat? Ja oltaisiin me, eikä me ja he. Voisi syntyä jotain huikeaa?



Kenties, kenties ei, mutta ainakin voisi oppia jotain uutta. Minä ainakin haluan oppia. Entäs sinä?












torstai 9. toukokuuta 2019

Bliss & Blossom

Koitin miettiä tässä päivinä muutamina, missä olen hyvä. Tuntui, etten pääse alkua pidemmälle. Keksin koko ajan, missä ystäväni tai työkaverini ovat hyviä, mutta oma listani ammotti tyhjyyttään.

Havahduin empimiseni jälkeen, että ehkä yksi juttu, jossa olen hyvä, on se, että osaan nähdä muissa ihmisissä ja ehkä elämässäkin hyviä asioita.

Oman listan jatkaminen tuntui kuitenkin vielä takkuiselta, joten päätin ruveta ensin listaamaan muiden ihmisten hyviä puolia, ja lähetin listaukset heille eteenpäin siinä toivossa, jos he voisivat puolestaan auttaa minua eteenpäin.

 Sain silmänräpäyksessä monia ranskalaisia viivoja lähellä oleville jaettavaksi, ja ilokseni sain takaisin paljon hyviä juttuja itsestäni.

Tässä muutamia minun muista nostamia vahvuuksia:

”Sä annat tilaa kaikenlaisille ihmisille aidosti." "Sun kanssa on olo, että saa olla oma itsensä, ja silloin uskaltaa antaa parhaansa." ”Sulla on kärsivällisyyttä selvittää asiat perinpohjaisesti, ja saada ne koostettua selkeäksi asiaksi niin, että kaikki ymmärtävät, mistä on kyse.” ” Sä olet tosi hyvä pitämään puheita - ne on selkeitä, hauskoja ja lyhyitä.” "Sä saat ihmiset tuntemaan itsensä tärkeiksi - osaat painaa ihmisten plus -pisteitä.” "Sä osaat keventää tunnelmaa juuri oikeaan aikaan, jos tilanne on vähän kiusallinen,”

Minä sain mm. tällaisia kommentteja:

"Tartut nopeasti toimeen, eli et jää tuskailemaan, kuinka hankalaa ja vaikeaa ja mahdotonta asioiden eteenpäin vieminen on." "Pidät ihmisten kanssa olemisesta, ja se välittyy ihmisille." 

Yksi saamani kommentti sai harvinaisen suuren hymyn aikaan: "Kyky nähdä kauneutaa. XX sanoja lainatakseni osaat ottaa roskien viennistäkin sellaisia kuvia, että ihmiset haukkoo henkeään."


 Laitan pallon pyörimään...missä sinä olet hyvä? What’s your bliss? What makes you blossom?

perjantai 3. toukokuuta 2019

Pelko


Välillä on niin varma ja pää pystyssä, minne on menossa
Välillä pitää vain lojua paikoillaan vanhoissa tutuissa jutuissa.
Välillä Pelko -nimimen tyyppi jäkättää itseni sisällä, miten huonosti asiat voivat mennä, jos tekee sellaisia tai tällaisia siirtoja.
Onneksi olen kuitenkin isompi kuin Pelko, joten jatketaan matkaa - vaikka hieman piilossa alta kurkkien.

tiistai 23. huhtikuuta 2019

Rakkautta vain kiirastorstaina

Suomenlinna

Suomenlinnan paksu mehiläinen

Tämä paksu mehiläinen oli niin mainiota seurattavaa istuessani kahvilla Suomenlinnan uudessa kahvila Silossa, että ei voinut kuin hymyillä. Taustalla hyppelehti sinitiainen, ja etäämmällä ”lokkimiehet” yrittivät tehdä vaikutusta ”lokkinaiseen” -  vähän huonolla menestyksellä tosin. 

Suomenlinnan etelärannalla joutsenpariskunta ja haahkat nautiskelivat myös kevään aurinkoisesta päivästä.

Kyhmyjoutsenpariskunta

Olin aamupäivän liikkeellä, joten sain olla lähes yksin omassa rauhassani. Muutama muu – lähinnä turisti – oli paikalla vain.

Suomenlinnan eteläkärjestä

Ennen mantereelle palaamistani kävin vielä katsomassa Markku Tantun näyttelyn ihan lauttalaiturin kupeessa. Koska olin silloin ainoa ihminen näyttelyssä, sain teoksista henkilökohtaisen selostuksen. Jokainenhan näkee taulut juuri niin kuin haluaa, ja minä koin allaolevan taulun niin, että maiseman sumu kuvaa elämää, ja tuo kaarnalaiva kuvaa pientä ihmistä, joka ajelehtii keskellä elämää kuitenkin aika onnellisena. Taiteilijan mielessä ei ollut kuitenkaan ollut mitään niin syvällistä, vaan tämä taulu vain syntyi sen kummempia miettimättä.

Ehkä joskus olisi hyvä olla liikaa analysoimatta - katsoo ja kuuntelee vain - tämä tuli minulle vielä näyttelyn jälkeen mieleen kiitos Markku Tantun.

Kaarnalaiva Suomenlinnassa
Kaivopuisto

Päästyäni kauppatorille ajelin Kaivopuistoon. Odotellessani miesystävääni tepastelin vähän ympäriinsä, kunnes huomasin, että vähän matkan päässä minua kohden kävelivät vieretysten Martti ja Eeva Ahtisaari.

Olen viime vuosina miettinyt paljon, mitä asioita arvostan, ja yksi niistä on Martti Ahtisaaren tekemä rauhantyö. Arvostan suuresti hänen kykyänsä toimia sovittelijana. Olin sen takia ihan hirveän otettu kohtaamisestani heidän kanssaan. Se jää minulle ikuisesti mieleen, ja erityisesti Ahtisaaren sanomana se, että maailmassa on todella paljon ihmisiä, jotka pystyvät tekemään hyvää - jokaisella on siihen mahdollisuus. ❤️

Soutuveneellä Kaivopuiston edustalla








tiistai 9. huhtikuuta 2019

Se você pudesse ser outra pessoa por um tempo, quem você seria?

 Jos voisit olla joku toinen henkilö hetken aikaa, kuka olisit tai mitä tekisit? Olipas mielenkiintoinen läksy portugalin tunniltani. Minä  en itseäni vaihtaisi pois missään nimessä, mutta olisin toimittajana muutaman kuukauden Euroopan eri maissa, kuten Ranskassa, Espanjassa tai Portugalissa, ja ehkäpä myös Brasiliassa nyt kun olen päässyt brasilialaisen kulttuurin makuun portugalia opiskellessani. 

Tekisin juttuja aivan tavallisista ihmisitä, jutustelisin paikallisen leipäkauppiaan kanssa, kävisin tutustumassa paikallisessa koulussa ja juttelisin opettajan ja oppilaiden kanssa siitä, millaista on käydä koulua Portugalin maaseudulla. Menisin paikallisille hedelmämarkkinoille, ja vetäisin ihmisiä hihasta ja kysyisin, mitä heille kuuluu. Sitä minä tekisin muutaman kuukauden, jos saisin valita tekeväni ihan mitä vain hetken aikaa.

E a mesma coisa, mais o menos, em português:


Gostaria de ser uma jornalista por alguns meses para saber se gosto de este trabalho. Quando tinha 16-18 anos o trabalho de jornalista foi meu trabalho de sonho. Agora mesmo posso imaginar eu fazendo entrevistas de pessoas diferentes e interessantes nos países como França, Espanha, Portugal e porque não Brasil. Gostaria de conhecer e fazer entrevistas das pessoas habituals e não tanto da gente conhecida já. Um bate-papo com um padeiro local, uma entrevista de um professor, debate com a gente no mercado de vegetais o algo assim.



Pode ser que este trabalho não seja melhor do que faço agora, mais è algo que penso de vez em quando e penso que eu seria uma boa jornalista J.

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Matkalla


Minä matkalla. Herkkänä ihmisenä aistin ihan hirveän tarkasti kaiken, mitä ympärilläni tapahtuu. Kuoret on hyvä olla tukevat, mutta sisällä on paljon paljon pehmeää.

Olen utelias, ja haluan ymmärtää maailmaa ja sen ihmisiä - ja sitä oikeaa ihmistä, joka jokaisen sisältä löytyy. Minä koen sellaiset tapaamiset tosi innostaviksi, ja jos ihmisessä mahdollisen kovan kuoren takaa edes vähän pilkahtaa jotain inhimillistä ja epätäydellistä, niin olkapäät rentoutuvat. Ainakin minun on paljon helpomaa olla sellaisessa seurassa, jossa ei edes koiteta olla täydellisiä. Eihän silloin itsekään tarvitse olla niin täydellinen. 





Minulla on ystäväpiirissäni ja lähipiirissäni kaiken maailman eri asioissa menestyneitä ihmisiä. Jos seurasta suuri osa on jotain tiettyä ammattikuntaa, niin siinä voisi sulavasti briljeerata niin, että joku ei alalla oleva tuntisi itsensä täysin toopeksi. Minulla oli ilo viettää lauantai-ilta Suomessa menestyneiden näyttelijöiden kanssa. Ympäristö on minulle täysin vieras, ja aiheuttihan se lumisademaisen myllerryksen sisälläni, mutta kuinka lämpimiä ihmisiä tapasinkaan. 



Luulen, että lapsuudenperheessäni olen saanut sellaisen arvopohjan, että ihmisiin suhtaudutaan ihmisinä, enkä osaa itse suhtautua toimitusjohtajaan, siivoojaan, professoriin tai opiskelijaan eri tavalla. He ovat minulle ennen kaikkea ihmisiä.

"Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista", Eino Leino 

Tämä on minusta niin hienosti sanottu. Joskus toimitusjohtaja voi kaivata paljon enemmän kannustusta kuin se siivooja. Tai ainakin yhtä paljon. 

Poikani piirros muutaman vuoden takaa. Kaikki tarvitsevat rakkautta.